Töitä!

Sain vihdoin osa-aikasta työtä, ja oon kovaa vauhtia matkalla kohti jokaisen opiskelijan unelmaa, nimittäin burn-outtia. Abivuosi koulussa, harrastukset, kaverit ja työt. Eipä siihen hirveesti ylimäärästä aikaa jää, mutta eipä toisaalta tarvikkaan. Tästäkin syystä blogin päivitys saattaa jäädä vaan kertaan viikossa. Katon nyt että miten tää lähtee tästä ruttaantuun, jos vaikka päätän jonkun tietyn päivän viikossa kun tänne tarinoin. Sitten ehkä tulee jotain asiaakin suunniteltu viikon aikana.

Tääki viikonloppu on loistava esimerkki siitä kuinka yhessä päivässä mun fiilis voi heittää ihan toisesta laidasta toiseen. Perjantaina oli loistava päivä, sain palkan, sain abiverkkarit, sain töitä, sain sovittua että tullaan porukalla meille saunoon lauantaina ja tapasin paljon uutta porukkaa. Sitte tuli lauantai. Ja asianosaset tietää ettei se ainakaa alkupäivä/ilta ollu mitään ihan herkkua. Mutta onneks siitäki illasta tuli parhaimpia koko vuonna. Kävin perjantai aamu - lauantai ilta -välisenä aikana läpitte aikalailla koko ihmisen tunnekirjon, ja toisaalta se on hienoo, mutta toisaalta se on raskasta, varsinkin kaikille niille ketkä joutuu sitä tunteiden kirjoo seuraan sivusta. Pahottelut siitä ! 

Jos mun aivojen luovuus katoo liikojen kiireiden mukana, niin ainakin kerran viikossa tuun kerään jotain musiikkia tänne omaks, ja miksei muidenkin, iloks. 

Nyt unille. 

~Sanna :*

Abiturientti

Aika menee ihan hullun nopeesti..

Vastahan se oli eilen, ku kirjottelin kuinka lukio alkaa , ja kuinka mää olin niin valmis viettään elämäni parhaan ekan vuoden lukiossa. Ja oikeesti eilen alko mun perjaatteessa viimenen kokonainen lukion lukuvuosi.. Lukion vedän siis kolmeen ja puoleen vuoteen, eli mulla on vielä yks jakso nelosvuottakin odottelemassa. Mutta silti. Että abi? Minä? Vastahan mää olin ala-asteella ja kattelin kuinka 6. luokkalaiset on niin aikuisia.. Missä välissä musta tuli vanha ja katkera?
Mulla on tältä vuodelta ehkä vähän liiankin suuret odotukset, koska kuuluuhan tähän vuoteen penkkarit, se kuuluisa abi-risteily, kirjotuksia, bileitä, potkiaiset, abiverkkarit ja vuoden lopussa lähes kaikkien kavereiden yo-juhlat. Niinkun joku fiksu on joskus sanonut, että abivuosi on vaan kerran. Ja aijon todellakin ottaa siitä kaiken irti. Toivon että tää vuosi menee hitaammin kun viimevuosi.

Pelottaa mitä mulle tapahtuu lukion jälkeen.. Just vasta päässyt kärryille että miten lukio toimii, ja sit se meneeki ohitte liian äkkiä. Pelottaa etten kerkiä nauttia, kun panikoin vaan sitä että kohta pitäis tietää mihin seuraavaksi. Enkä halua jättää kaikkia näitä ihmisiä taakse. Näistä kokemuksista ja ihmisistä on vaan tullu mulle liian tärkeitä.

Mutta toisaalta kun kelaa kaikkee mitä kerkes ihan vaan viime 2 ja puolen kuukauden aikana tapahtua, ja mitkä kaikki asiat muuttu ja kuinka paljon mä muutuin. Niin uskallan pitää toivoni aika korkeella siitä, että edes osa mun odotuksista toteutuis, eikä tarvis pettyä. Ei sillä että olisin KaLuun ikinä aikasemmin pettynyt, mutta kerta se olis ensimmäinenkin. Epäilen kuitenkin suuresti.

Mitä mun kesäloman aikana sit oikeestaan kerkeskään tapahtua? Annetaan mun snapchattien puhua.
täytin 18, sain ajokortin, olin töissä, sain auton, kävin baarissa, sain mun ystävät takasin jenkeistä, kärsin nielurisaleikkauksen, lopetin koripallon, alotin koripallon uudestaan, shoppailin, kävin taas baarissa, opiskelin, kävin katsomassa Magic Mike XXL.n 2 kertaa, kävin Lohjalla 2 kertaa, kävin Rantajameilla, tapasin uusia ihmisiä, kävin vaahtobileissä, mökkeilin, valokuvasin, kävin teatterissa, kävin terdellä ...

Tehdään loppuvuodestakin yhtä mahtava. Kiitos !
~ Sanna :*